Nahkachili ja sininen pullo

Terveiset Tallinnasta! Piipahdin naapurissa päiväseltään, tai millä nimellä keskipäivän keskiharmaata marraskuussa kutsutaankaan. Kiva oli visiitti, tuntui kuin olisi tosiaan aidosti käynyt ihan ulkomailla asti.

Joulutori oli avattu. Käsitöitä, lisää käsitöitä, ruokaa ja lämmittäviä käsitöitä. Mukavan näköistä oli Raatihuoneentorilla.

Vanhakaupunki on kaunis, mietin mielessäni, että kumpi mahtaakaan olla viehättävämpi, Tallinnan vai Tukholman vanhakaupunki. Molemmissa on puolensa.

Tallinnan valtti on käsityöläisyys. Kaupungin taidekujilta löytyy varmasti jotain uniikkia lahjaksi tai itselle ihailtavaksi. Niin kuin nämä nahkaiset chili-herne -avaimenperät.

Kaksi ihan aidon näköistä punaista puikulaa ja swägästi musta herneenpalko, aivan mahtava kombo.

Tällä kujalla oli vain naisten pitämiä putiikkeja, tai ainakin luulen mä niin. Tauluissa on heidän kuvansa.

Jotenkin jännä kyllä, että Tallinna ja Helsinki ovat niin lähekkäin, mutta tunnelma on toisessa niin paljon keskieurooppalaisempi, juuri sen hansakaupunki-fiiliksen takia. Leikkokukkiakin voidaan myydä ulkosalla aika rennosti.

Raatihuoneen torin laidalla on Euroopan vanhin edelleen toimiva apteekki, Raeapteek. Perustamisvuosi on noin 1422 eli mel-ko kauan on troppia myyty samassa tilassa. Aivan ihana paikka, takatilassa on esillä kaikkea vänkää, jolla keskiajalla ihmisiä lääkittiin. Kuivattua siiltä, aurinkokuivattua koiransikiötä, sammakkoa ja sen sellaista.

Ikkunalla on kaksi pulloa, joissa on sinistä ja punaista nestettä. Niistä tunnistettiin apteekit aikoinaan. Värit tulevat Hippokrateen ajattelusta, jonka mukaan ihmisessä on neljä ruumiinnestettä: musta sappi (khole), lima (flegma, sininen), keltainen sappi (khole) ja veri (sanquis, punainen).

Oli miten oli, sinisen pullon läpi näkyy kaunis maisema. Ei yhtään limainen.

Tuosta kun Helsingistä lahden yli laivalla pyrähtää, niin perillä on 2,5 tunnissa, ainakin kyseisellä Viking XPRS:llä sen verran menee. Se ei kyllä ole aika eikä mikään, varsinkin jos asettuu rauhassa syömään ja siirtää itsensä sen jälkeen hyttiin hetkeksi lepuuttamaan :)

Söin joulubuffetissa niin paljon kalaa, että olisin voinut kasvattaa evät ja uida perille. Mutten sitten viitsinyt.

Herkullisia joululounaita itse kullekin, mukavaa viikkoa!