Tuikutusta syyspimeään

Nyt kun illat alkavat pimetä jo suhteellisen aikaisin, tekee mieli sytyttää ulos kynttilöitä päivää pidentämään. Valaisemaan tuhisevan siilin kulkua ja pikkuhiiren polkua, jos he eivät ehdi hoitaa tärkeitä puuhiaan päiväsaikaan.

Portaille ovensuuhun laitoin tällaisen ison, ruosteenvärisen lyhdyn, joka on viimekesäinen ostos.

Täytyy varmaan ostaa pidempiä kynttilöitä, jotta ovat sopusuhtaisempia lyhdyn koon kanssa. Toisaalta, kynttilät palavat tuon mittaisiksi kuitenkin jossain vaiheessa, joten sama kai se on aloittaa suoraan tuosta koosta, heh. 

Omenapuuhun laitoin roikkumaan kaksi kauan sitten hankittua lasilyhtyä.

Näistä on olemassa vielä kolmas, sininen, hieman eri muotoinen versio. Lyhdyt ovat muistaakseni aikoinaan Piirongista hankittuja. Tosin silloin myymälällä ei ollut verkkokauppaa, vaan vain postimyyntiä. 

Lyhdyt ovat kestäneet huolimatonta säilytystä ja myrskysäitä jo vuosikausia, joten varsin hyvä ostos tuo oli, voisi sanoa. Ennen pakkasia ne on otettava kuitenkin sisään, en uskalla odottaa jäätymisen vaikutusta.

Olisi varmasti pian syytä alkaa kanniskella sisään huonekasveja, jotka ovat viettäneet kesän ulkosalla. Pakkasta ei vielä taida olla odotettavissa, mutta jatkuvat sateet saattavat mädännyttää juuriston, kun aurinko ei ruukkuja juuri kuivattele. Myös talvehditettavat kasvit, mm. pelargonit ja mökinihmekukat pitää pian viedä kellariin. 

Eli joo, kohta on edessä armotonta ruukkujen kanniskelua, ja jos toivoa saa, niin mielellään kuivassa säässä ja auringonvalossa...