23. huhtikuuta 2012

Milloin saa kylvää?

Eilen oli komea kevätpäivä, ja olikin mahtavaa tonkia pihalla melkein koko valoisa aika. Ja koska pidän kiinni epäjärjestelmällisyydestä tässä harrasteessa, niin eipä eilenkään menty minkään loogisen kaavan mukaan: vähän perennapenkin siivoilua (lopahti alkuunsa), loppujen orvokkien istuttelua (kivointa), lintujen ihailua (ei tuntunut lihaksissa), sisällä viherhillokellarin selvittelyä (painavien ruukkujen reuhtomista) ja ulkona uuden taimihuoneen kanssa puljaamista (taimien kanniskelua sisältä ulos ja illalla ulkoa sisälle).

Kannoin myös talvehtimassa olleet mökinihmekukka- ja daaliaruukut päiväksi ulos. Saa nähdä, mitä heistä tulee, kun ovat olleet tilanpuutteen takia monta kuukautta osittain päällekkäin. Osa on ehkä saanut joskus vettä, osa ei ehkä milloinkaan. Mutta hei, jos ei pärjää tällä hoidolla, niin tough luck. Näillä on vaan mentävä.

Mietittiin tuossa pari päivää sitten PilviPullan kanssa eräässä kommenttiosiossa, että milloinkas krassit saa kylvää esikasvatukseen. Asia jäi mietityttämään niin, että tuota oikeaa kylvöaikaa pitää vielä pohdiskella. Ja koska tekstiä on jo pitkälti, niin laitetaan tähän kevennykseksi kuva.


Ihanat nuo violetit hennot juovat tuossa valkoisella. Näiden ääreen täytyy muistaa polvistua, vaikka häsääkin pitkin poikin pihaa.

No niin, koska saa kylvää esikasvatettavat yksivuotiset? Siihen ei yhden lauseen vastausta ole, sillä ajankohta vaihtelee paljon, ihan jo tietysti kasvilajista riippuen. Esikasvatuksen ideahan on esikasvattaa ne kasvit, jotka muuten Suomen oloissa eivät ehtisi kukkia tai tehdä hedelmää, ja tietysti maksimoida esikasvatusaika niin, että kasvit pysyisivät terveinä ja olisivat "tuotteliaita" mahdollisimman varhain.

Itämisaikaan vaikuttavat kasvuolosuhteet, kuten kasvualustan ominaisuudet ja kylvöksen kosteus, lämpö ym. Itämisen jälkeen esikasvatusajassa täytyy ottaa huomioon ulkoa saatavan valon määrän/ lisävalon ja huonelämpötilan vaikutus. Ja kasvualustan ominaisuudet vaikuttavat edelleen taimien olotilaan.

Esikasvatusmahdollisuuksiin vaikuttaa myös kasvihuoneen/ lämmitetyn kasvihuoneen olemassaolo. Lisäksi täytyy pitää mielessä se ajankohta, milloin ne taimet saa sitten ulos varsinaiselle kasvupaikalleen. Suomessa pakkasöiden loppumisen raja on perinteisesti 10. kesäkuuta. Itse olen täällä pk-seudulla uhmannut tuota rajaa säännönmukaisesti, enkä ole vielä saanut näpeilleni, mutta Suomi-neito on tunnetusti pitkä.

Mutta jos tämä harrastus olisi tällaista yhtälönratkaisua, niin ei meitä ruuhkaksi asti olisi. Asiaa on ystävällisesti yksinkertaistettu ja esikasvatusaikoja löytyy tietysti siemenpussien kyljestä, alan lehdistä ja kirjoista sekä internetin syvästä tietopankista.

Tässä Kotipuutarha-lehdestä napattu lista:

Kotipuutarha 3/2010

Ja vielä asiaa kesän uusintakylvöistä:

Kotipuutarha 7/2011

Lista ei tietenkään ole läheskään kattava, joten monen kasvin kohdalla joutuu kääntymään muihin tietolähteisiin. Ja esimerkiksi basilikaa voi kylvää aikaisemminkin, joten nuokin ajat ovat enemmänkin viitteellisiä?

Olen törmännyt monesti siihen, että ulkomailta tilattujen siementen pusseissa on hyvinkin tarkat kylvö- ja hoito-ohjeet, mutta suomenkielisessä tarrassa ohjeet ovat erilaiset. Esimerkiksi sulkahirssi istutetaan englanniksi 0,5 cm:n syvyyteen, mutta suomeksi siementä ei peitetä. 

Pensaskrassin kohdalla on enkuksi tarkat kylvövinkit mullan koostumuksesta ja kylvösyvyydestä, suomeksi sanotaan vaan, että "kylvetään kasvupaikalle tai esikasvatetaan". Esimerkkejä on monia.

Ja taas yksi välipalakuva: iso laarillinen töyhtövanan (Eucomis bicolor) mukuloita.


Näitä (ja paljon muita) oli tarjolla Floriadessa, mutta en ostanut. En muista miksi, ehkä myöhäinen kukinta-aika arvellutti. Ei näistä Suomen kesistä voi varmaksi mennä sanomaan... Onko jollain teistä muuten kokemusta moisesta vinkeästä kasvista?

Ja vielä vähän esikasvatusajoista.

Netistä löytyy paljon listoja, että kauanko milläkin kasvilla kestää itämisessä ja kauanko kylvöstä/ itämisestä kestää kukintaan. Ja kas, nekin aika-arviot vaihtelevat merkittävästi. On kuitenkin iso ero, itääkö esimerkiksi aitoelämänlanka (Ipomoea purpurea) 10-21 päivässä vai viidessä päivässä. Kasvi kasvaa vikkelää vauhtia, joten kolmeen viikkoon varautunut tarhuri voi loppukeväästä joutua keskelle Jaakko ja pavunvarsi -ilmiötä.

Kenenkään päätä ei kuitenkaan voida vaatia vadille, sillä asiassa on tosiaan paljon muuttujia. Onneksi kokeilemalla oppii, eikä virheajoituksessa saa aikaan massiivista vahinkoa (esim. velkakierrettä), vaan aina voi ostaa uusia siemeniä ja kokeilla niiden kanssa. 

Eräässä Kotipuutarhan numerossa haastateltu ihminen sanoikin, että hänellä "kylvöaikataulu on päässä". Silti tämäkin puoliammattilainen kylvi tietyt kasvit joka kevät sinnikkäästi liian aikaisin :)

Eli, laitetaan krassia tänään multiin, jos siltä tuntuu! What a heck, niin kuin britti sanoo, ei tässä hommassa saa alkaa pipo kiristämään. Siementen, mullan ja veden kanssa puljaaminen on ihan parhautta, ja ilo senkun jatkuu, kun ensimmäinen olminkeltainen taimenrääpäle työntää päälakeaan mullasta ylös. Jee.

Nyt vahdin nyt näitä vielä hieman keskeneräiseen taimi-/kasvihuoneeseen siirrettyjä Tärkeitä Heppuja, että kestävätkö auringonporotuksen. Yöksi kannan ne sisään kellariin. Totutan niitä kyllä jo pieneen kevättuulenvireeseen, pidän ovea raollaan. Kylmäähän tuo tuuli vielä on, ei parane leikkiä sen kanssa.

Taimelassa päivää viettävät randomilla ranneliikkeellä kylvetyt 16 tomaattia, isommat 'Sungoldeja' ja pienemmät 'Tiny Timejä'.


Siellä harjoittelevat myös ilman suunnitelmaa kylvetyt 9 tsinniaa, 7 verbenaa, 10 täpläsievikkiä, 4 tupasta basilikaa ja 10 lobeliaa.



Sekä 22 samettikukkaa...


ja 5 risiiniä.


Sisällä ikkunan edessä kököttää vielä 5 pensaspaprikaa, 3 chiliä, 14 aitoelämänlankaa ja 5 koristemaissia. Jälkimmäisille vaihdoin isommat astiat, kun juuret tulivat turvepotin pohjasta ulos.


Kohta koristemaissitkin pääsevät kasvihuoneeseen, kunhan sinne saadaan hyllyt. Alkaa olla kreivin aika heilläkin saada esimakua ulkoilmasta.


Itämistään virittelevät vielä äskettäin kylvetyt sulkahirssi, pagodikärhö, japaninhumala ja coleus (värinokkonen). 

Ja sitten, kun omassa päässä aika on täysi, multiin upotetaan vielä krassia, tuoksuhernettä, auringonkukkaa, kevätsipulia, unikoita ja maloppia. Ja ehkä niiden päälle vielä jotain pientä.

Ps. Nyt nämä postaukset ovat jo ihan liian pitkiä, parannan tapani!

11 kommenttia:

  1. Ei pituus postausta pahenna, eikä näköjään koristemaissiakaan niin tymäkän näköiseltä hän jo näyttää.

    Tuo maasta puskevien kevään kukkien juurelle polvistuminen on hyvä idea, silloin unohtaa hetkeksi monta muuta kurjempaa vaihetta (esim.haravointi). Jotenka syksyllä vain enemmän sipuleita piiloon ja keväällä polvisuojat käyttöön ;)

    VastaaPoista
  2. Hanna, haravoinnin unohdan mielelläni minäkin :) Se ottaa niin harmillisesti aina vain samoihin lihaksiin, kun toisella puolella haravointi ei tunnu onnistuvan. Polvisuojat on hyvä idea, semmoiset täytyy hankkia kevätkonttauksiin!

    Koristemaissi on tänä keväänä paljon pidempi kuin viime vuonna samassa iässä. Taitaa olla syynä tuo kuuma kasvupaikka ikkunan edessä, sillä viime keväänä ne kasvoivat kellarissa, jossa kasvivalojen alla oli vain noin 20 astetta lämpöä.

    Täytyy siirtää ne ulos jäähtymään, että kasvavat vielä enemmän tanakkuutta. Kesän tuulet tarttuu mielellään niihin, kaksi ruukkua meni rikki viime vuonna, kun kaatuivat puuskassa.

    Ja taas tuli pitkä jorina, on se kumma, kun ei osaa tiivistää...

    VastaaPoista
  3. En nyt kyllä tuosta velkakierteen mahdottomuudesta olisi ihan varma... Kyllä tämä homma näyttää lähtevän lapasesta ainakin näin opiskelijabudjetilla, viimeistään multahankintojen ja kevätkukkasipuli-ihanuuksien edessä :D

    Mutta joo, fiiliksillä mennään ja ainaisena optimistina luulen, että nuo minun jo pari päivää sitten itäneet ja reippaasti kasvaneet elämänlangat pääsee pian ulos. As if. Pelargonioille annoin shokkihoitoa, viimevuotiset normi-yksilöt pääsivät verannalle. Jos siitä selviävät, ovat kovia tyyppejä. Sinulla on kyllä kertakaikkisen siistissä ojennuksessa nuo purkit!

    Mikä ei tapa, se vahvistaa, vai miten se nyt meni :)

    VastaaPoista
  4. PilviPulla, vedän sanat takaisin velkakierteen osalta, mutta toivon, ettei kukaan joudu hakeutumaan Anonyymeihin Puutarha-addikteihin ;)

    Nyt näyttää lupaavalta säiden suhteen, mutta yleensä sieltä on vielä pari senttiä räntääkin sadellut. Onneksi istutukset voi suojata hallaharsoilla ja muovisäkeillä ja millä ikinä keksiikään. Ja ruukkuja raahata sisään turvaan. Mikään ei ole Pohjolan tarhureille vierasta.

    Jään jännäämään pelargonioiden mietteitä verantaelämästä!

    VastaaPoista
  5. Herttinen sentään, ku mua alkoi huimaan toi sun menos ja kymmennennellä rivillä. Sulla on kyl kaikee ja niin tertit taimetkin, että. Mulla ei oo mitään, paitti pari kurkkua, suippopaprikaa ja munakoisoa. Muut eivät ole itäneet. Mut mä käyn nauttimassa täällä sun blogissasi sadostasi, joten odottelen paljon kuvia...

    VastaaPoista
  6. Mielenkiintoista asiaa jaksaa lukea pidemmänkin postauksen. Jäin kauhulla odottelemaan meidän elämänlankojen räjähtämistä käsiin... :)

    VastaaPoista
  7. Nettimartta, toipilasta huimaa myös varmaan tämä tekstin paljous, en meinannut itsekään jaksaa tarkastuslukea sitä :) Enemmän kuvia, vähemmän jorinaa, se pitää nyt yrittää pitää mielessä.

    Oih, mulla ei ole kurkkua, suippopaprikaa eikä munakoisoa (muun muassa), joten jään innolla odottamaan tarinoitasi heistä!

    Kuje, kiitos, kohteliaasti sanottu. Mitenhän niitä elämänlankoja saisi jarrutettua, pitäisikö heidät laittaa tuonne ulos kevätsäiden armoille, niin eivät kasvaisi niin innokkaasti? :D

    VastaaPoista
  8. No kuule, ei toipilasta huimannu tekstin määrä vaan sun työmääräsi ja taimien pauhu. Kyl maar, mä oon aina lukenu sun tekstit, ihan viimeselle riville asti. Joten anna näppäimistön vaan laulaa...

    VastaaPoista
  9. Oijj, kiitos Nettimartta, mukavalta kuulostaa, että olet lukenut tekstit loppuun. Jotenkin sitä vaan ajattelee, että kun tekemistä ja lukemista on niin paljon, että pidemmät pätkät ei jaksa pitää otettaan välttämättä loppuun asti.

    Työmäärää aloin oikein miettiä, että olenko edes huomannut tekemisen mittaa... No en :) Puuhat on jakautuneet niin monelle kuukaudelle, että on voinut tehdä vähän kerrallaan. Mutta nyt alkaa tuntua, että hoidettavaa ja muistettavaa on aika paljon. Jos yöt pysyisivät reilusti plussalla ja kevättuuli ei olisi niin raakaa, niin homma helpottaisi huomattavasti, heh.

    No, sitä on saanut, mitä on tilannut...

    VastaaPoista
  10. Voe kehevatsun kehevatsu, mikä määrä siemenkylvöjä. Minä uuvahdin siementen ripottelun jälkeen enkä ole koulinut yhtään ainoaa kasvia. Toisaalta, niin uuvahtivat kasvit itsekin sirkkalehtien nostamisen jälkeen, joten tämä on samuel väsyjen kylä...

    Tomaattien kohtalo harmittaa, kylvin nimittäin aika monta erilaista. Vieläköhän ne ehtisivät edes auttavasti kasvuun, jos kylväisin pikaisesti muutaman hätäapuvarasiemenen?

    VastaaPoista
  11. Intopii, nyt on tämä kevät ollut jotenkin siemenmaaninen, siksi kylvöjä on tullut hiukan liikaa... Olen yrittänyt nopeuttaa kevään tuloa, kun sitä lunta vaan tuli ja tuli, vaikka kuinka istuin ikkunan edessä ja odotin.

    Laita ihmeessä uutta tomskua tulemaan, ja jos eivät näytä olevan tarpeeksi isoja kun istutuksen aika olisi käsillä, niin kaupasta saa oikein hyviä lohtutaimia. Ei sitä joka kevät ole yhtä paljon voimia tai intoa kasvatella mitään, siksi ovat Taimistojen Tädit, jotka meitä Satunnaisväsähtäneitä mieluusti avittavat.

    Ja ensi kevät tulee kohta, sitten voi keskittyä tomaatinviljelykseen, jos siltä tuntuu. Mehän ei tästä hommasta stressiä tai paineita oteta :)

    VastaaPoista