12. elokuuta 2011

Syötävää itse kullekin

On se kieltämättä helppoa tämä aika. Sen kun vain kävelehtii talon ympäri ja napsii syömäaineita päivällispöytään.


Kuten tomaatteja, chiliä, basilikaa, kevätsipulia ja karhunvadelmia.

Niin, ja salaatinlehtiä, viinisuolaheinää ja krassinkukkia.


Noita salaatinlehtiä on näyttänyt joku jo esimaistelleen, mutta ei se mitään, ovatpahan reikäisenä vieläkin kevyempää ruokaa.

Kimalaiset aterioivat kosmoskukissa.


Tämä ruukussa kasvava, noin 60-senttinen lajike (Cosmos Dwarf 'Sonata Mixed') on ollut tanakkakasvuinen ja varsin runsaasti kukkiva, eli oikein hyvä siemenostos ja helppo kasvatettava. On vain muistettava kastella ruukkua sateettomina aikoina joka päivä, ja kun sataa, niin pitää sitten sataa niin hyvin, että vesi menee tuon paksun lehtimassan läpi ruukun tyvelle asti.

Kimalaiset atrioivat eilen myös daalian ytimessä.


En muista tämän daalian tarinaa, mutta huomasin juuri, että sehän on aika nätin värinen. Josko yrittäisi lannoittaa hänet kukinnan jälkeen, niin kukkia voisi tulla ensi vuonnakin, toisin kuin monien muiden kohtalotoverien kohdalla näyttää käyneen: kukkanuput jäivät ihan pieniksi palleroiksi, vaikka lehdistö on tervettä. (Ehkä lehtiä on liikaa, vievät voimat kukilta? Pitäisi lannoittaa jotenkin, miten?)

Ruusupapu syö koivua, tai ainakin kuroo sitä vangikseen.


Kaksi kuukautta sitten ruukkuun kylvetyn ruusupavun latvus huitelee neljässä metrissä. Siellä missä koivu luuli olevansa turvassa. Mutta ei.

Toukokuun viimeinen päivä kylvetyt jaloakileijan siemenet ovat itäneet, ja taimet on koulittu omiin potteihinsa.


Saa nähdä, ehtivätkö vankentua talvikelpoisiksi tässä kuukauden sisällä. Tosin talvi ei toivottavasti silloin vielä tule, mutta avomaalle ajattelin ne ennen pakkasia istuttaa.

Ja kun ruoasta ja syömisestä puhutaan, että tuon lajikkeen nimi on kätevästi 'Mac Kana'. Enkä tarkoita sen kanapolon syömistä, vaan kanasen itsensä ateriointia. Siemeniä sekin syö, eli ympäri mentiin ja yhteen tultiin (ja näppärästi saatiin tämä aasinsiltailu loppumaan).

Time to harvest some home grown spring onions, tomatoes, basil, chili, salads and blackberries. Wonderful time! 

It's funny how I feel like I've played a big part in this magnificent play but as a matter of fact I've only been a walker-on, ha. But anyway, I've enjoyed every part of this nature's show and I'm grateful for this lovely food. 

Oh my, that sounded very serious :)

6 kommenttia:

  1. Ihanaz tosiaan nautiskella aikaansaannoksistaan! Nam :)
    Ensi kesää odotellessa...

    VastaaPoista
  2. Heh joo, ja ja voisi tämä kasvukausi nyt vaikka kuukauden, kaksi pidempi olla. Miksi oi miksi Suomi on niin pohjoisessa... hassua muuten onkin, että Suomen maa-alue on sijainnut joskus aikojen alussa Välimeren korkeudella ja siitä sitten ajelehtinut tänne ylös. Onneksi ei sentään pohjoisnavalle asti kulkeutunut!

    Mäkin olen alkanut jo miettiä ensi kesän istutuksia, kohtahan sitä voi taas alkaa kylvämään vaikka mitä ;)

    VastaaPoista
  3. Kyllä vaan ensikesää jo suunnitellaan täälläkin. Nyt muistin aikana menenkin ja kirjaan ylös: osta ruusupavun siemeniä ensi kesäksi ;). Haluan kokeilla sitä myös.
    Kiva on tosiaan hakea eväitä omalta pihalta. Harmi se on kun kohta loppuu kesä.

    VastaaPoista
  4. Ehkä se ensi kesän suunnittelu on jonkinlaista surutyötä tästä kesästä luopumisesta...? Kai sille(kin) jonkun syvän syyn löytäisi, kun oikein kaivelisi :)

    Olen kuullut joidenkin sanovan, että ei siitä kesästä nauttisi, jos se olisi oven takana aina. Mun täytyy kyllä olla vahvasti eri mieltä. Sen verran näitä pimeitä talvia täällä olen kitunut, että kiintiö on jo ihan täysi ja loppuelämä saisi olla pelkkää kesää...!

    VastaaPoista
  5. Ihania herkkuja, ja vielä omasta takaa : )
    Daaliat kukkivat ihan pakkasiin asti, ja tosi runsaasti. Siksi niitä kannattaa lannoittaa vähän kuin kesäkukkia, tosin ei enää kovin myöhään typpipitoisilla lannoitteilla. Lakastuneet kukat kannattaa leikata pois... Hoito on hyvin samantapaista kuin kesäkukilla. Paitsi että myöhään syksyllä juurakot voi kaivaa talvisäilöön kellariin : )
    Daaliat on lemppareitani, monien muiden kukkien ohella ; )

    VastaaPoista
  6. Kiitos Sari vinkeistä, tuota lannoitusta olen usein näin loppukesästä miettinyt, kun olen tosiaan talvehdittanut heidät ruukuissaan kellarissa. Että saako ja uskaltaako vielä. Nyt voisin sielä hiukan antaa ravinteita ja lopetella viimeistään kuun lopussa...

    En ole jaksanut kaivaa juurakoita ruukuista, vaan olen antanut mullan kuivahtaa ja ruukkujen olla niine hyvineen kellarissa kevääseen saakka. Jotkut juurakot ovat selvinneet, toiset eivät, mutta nyt tämän oranssin kanssa voisin toimia vähän huolellisemmin :)

    VastaaPoista