17. huhtikuuta 2012

Siemeniä on liian helppo kylvää

Kouhaisu, lorautus ja painallus. Niin helppoa on siementen piilottaminen multaan, kuten me kaikki tiedämme. Mutta jos aseta itselleen selviä rajoja sille, kuinka monta kertaa toimenpiteen voi toistaa, kerjää hankaluuksia. Kymmenien taimien kanssa puljaaminen ei enää olekaan niin helppoa, varsinkin kun kelit pysyvät talvisina eikä pihalla odota lämmitettyä kasvihuonetta.

Sitten on ikkunan edukset ja kellarin nurkat ja ruokapöydät täynnä pikkuisia potteja, joiden asukkaat kaipaavat paljon valoa ja viileähköä ilmaa. Järjestele sellaiset olosuhteet sitten kaikille, juu.

Noh, nyt on Geraniuminkin vain selvittävä tekostensa seurauksista, hah. Tomaatit ovat tänä keväänä tässä vaiheessa jo tämän kokoisia:


Voiko lajikevalinta merkitä todella niin paljon, että viime vuonna samaan aikaan kylvetyt tomaatit (myös avomaalle ja ruukkukasvatukseen tarkoitetut lajikkeet) olivat tässä vaiheessa vasta sormen pituisia? 

Taimet kasvoivat samanlaisissa olosuhteissa kasvivalon alla kellarissa, tosin tänä vuonna laitettiin uudet loisteputket niiden vanhojen rinnalle, eli olisiko valon lisääntymisessä tämä villakoiran ydin?

Paprikat ja chilit ovat kasvaneet jo muutaman viikon olohuoneen ikkunahyllykössä, joten ne ovat ihan ulkoa tulevan valon varassa. Hyvin on niilläkin kasvu startannut, pensaspaprikat ('Redskin F1') ovat avanneet kukintojaan ja minä kykin niiden äärellä sivellin kädessä mehiläistä matkien. Ehkä tämä valepölytys on ollut hyödyksi, ehkä ei, mutta pientä hedelmän alkua on näkyvissä:


Myös koristemaissi on huomattavasti isompi tässä vaiheessa kuin viime vuonna. Kylvöt ovat tapahtuneet suunnilleen samoihin aikoihin, ainoa ero on tuossa valon määrässä/ laadussa. Nämä alkavat kyllä näyttää jo aika koomisilta makuuhuoneen ikkunan edessä silityslaudalla kököttäessään :)


Eipähän tarvitse silittää mitään, ei vaan pysty.

Kylvin ekaa kertaa riippalobeliaa, tässä taimia kuusi viikkoa kylvöstä:


Joo, alkaa heilläkin olla kaipuu ulos, vilvoittavien tuulten ja lämpimän auringon alle. Tulisi vaan nyt tolkullisemmat kelit, niin pääsisi totuttamaan taimia ulkoilmaan. Ja saisi tilaa uusille pikkutaimille, joita valitettavasti olen taas laittanut tulemaan... Hiukan 1980-luvun henkistä ipomoeaa (I. purpurea 'Carnevale di Venezia') ja ihan uutta tuttavuutta, jonka toin Floriade-näyttelystä.


Kyseessä on Clematis chiisanensis -niminen monivuotinen köynnös (suomeksi pagodikärhö), lajikenimeltään 'Korean Beauty'. Sopii aurinkoon ja puolivarjoon, kasvaa maksimissaan kolmemetriseksi ja kukkii loppukesällä. Saa nähdä, itääkö, kasvaako, pärjääkö, kukkiiko ja talvehtiiko. Hmm, paljon on jännitettävää :) Mutta jos tämä on yhtään niin helppo ja ihana kuin kiinankärhö (C. tangutica), niin olen iloinen ja kestän kaikki taimikasvatusajan tilapulavaivat valittamatta, hah.

Ostin pääsiäisreissulla Pohjanmaalta tällaisia käteviä kylvöastioita, nimenomaan hajakylvöä varten. Aina ei jaksa tai ehdi laittaa jokaiselle siemenelle omaa pottiaan, vaan kaataa niitä pussista rennolla ranteella isompaan astiaan, josta voi sitten napsia parhaat taimet omiin yksiöihinsä. Paitsi että en raaski heittää yhtään huonoakaan tainta yleensä pois, vaan asettelen ne kuuliaisesti omiin rasioihinsa. Ja sitten ollaan taas hankaluuksissa.

Astioihin piti tehdä pohjaan reiät, muuten on ylikastelun vaara. Tein poraukset lämmitetyllä grillaustikulla, joka toimii näköjään noutoruokarasiaa paksummassakin muovissa.


Ulkonakin onneksi tapahtuu jo jotain, hyisestä säästä huolimatta. Sinivuokkoja, krookuksia ja ruohosipulin alkua, niitä ainakin on jo ilmaantunut. Ja kaupasta ostin pääsiäisrääppiäisistä helmililjoja, jotka nostin tolpan nokkaan sinertämään.


Viime syksynä niin ikään alelaarista hankittu jouluruusu on availemassa kukkiaan.


Kasvi ei tietenkään enää syksyllä kukkinut, joten on jännä nähdä, minkä värisiä kukkia näistä lopulta tulee. Se lappukin siitä taimipurkin kyljestä oli kadonnut, joten melkein tuli ostettua sika säkissä ;) Paitsi että kasvien kanssa säkistä ei koskaan voi paljastua mitään ikävää. Katsokaa vaikka tätä Floriadessa bongattua yksityiskohtaa:


Tuossa isolla "kasviseinällä", yrttien ja luonnonyrttien kanssa kasvaessaan voikukkakin on hauska ilmestys. Ehkä tosin olen itse niitä niin paljon tontilta nyppinyt, että ihan ekaksi en sitä uudelle kasvielementtiseinälle valitsisi. Tosin tarina kertoo japanilaisista turisteista, jotka olivat bussin ikkunasta nähneet voikukkapellon ja ihastelleet sitä huokaillen ääneen :)

Noh, pientä helpotusta tähän itseaiheutettuun kasvitulvaan on jo olemassa, nimittäin perhe oli ystävällisesti hankkinut etukäteiseksi synttärilahjaksi pihalle uuden taimihuoneen! Tuossa paikassa on aiemmat keväät nököttänyt muovihuppuinen kasviteltta, joka viime syksynä oli jo valmis kasvitelttojen kaatopaikalle.

Nyt sille paikalle oli kohonnut tukevampi ja isompi rakennelma, jota suurella ilolla tervehdin.


Wu-huu, siinä on tukevat seinät ja avattava kattoluukkukin :) Merkiltään huone on Palram, hinnan ja muut tiedot aion myös selvittää. Mies lupasi laittaa hyllyt pikimmiten paikalleen. Nyt siellä on puutarhapenkki, jonka päällä orvokit totuttelevat ulkoilmaelämäänsä.


Ne ovat olleet ulkona yötä päivää sunnuntaista asti ja hyvin näyttävät pärjänneen. Kohta ehkä raaskin istuttaa heidät taivasalle, ja sitten karaista itseni siirtämään sisältä tänne jotain muuta. Pääsee sitten tarvittaessa vaikka silittämään. 

15 kommenttia:

  1. Aivan upeassa kasvussa nuo paprikat ja tomaatit! Oletko jo tässä vaiheessa lannoittanut (ja millä...)? Minulla paprikat ovat kyllä kasvaneet, mutta ei niissä kukkia vielä näy. Luin ettei paprikoita tarvitse latvoa, oletko sinä latvonut?

    Ja upeita Floriade-kuvat! Ja arvaa luinko eilen illalla, että terveiset jostain aivan muualta maapallon toiselta puoliskolta... :)

    VastaaPoista
  2. Kuje, olen pari-kolme kertaa (muistaakseni) antanut paprikoille sitä Biobact-lannoitetta, joka haisee makkaralta (Sarin havainto), en ole suuremmin panostanut lannoittamiseen. Isommat kasvuastiat olen molemmille vaihtanut, nyrkkisääntönä olen pitänyt sitä, että kun latvus tulee selvästi ruukun reunojen yli, niin on aika siirtyä suurempaan. Saavat siinä sitten tietysti ravinteikkaampaa multaakin.

    Joo, ihan Floridassa asti en sentään käynyt :) Olen kyllä kerran käynyt siellä, mutta siitä on jo 20 vuotta enkä harrastanut silloin puutarhailua... sääli. Ties mitä ihanuuksia sieltä olisi voinut löytää, heh.

    VastaaPoista
  3. Ok, näin pitäisi ehkä tehdä ruukun vaihdon suhteen. Eilen selailin puutarhanetin keskusteluja ja siellä joku sanoi, että paprika voisi hyvin olla pienessäkin ruukussa. Hmm. :)

    Lannoitetta pitää ainakin hankkia, meillä ei ole kuin kukkalannoitetta ja sitä en tohdi syötäville kasveille antaa. Ja ehkä isompia ruukkuja, ruukut ovat kummasti loppu tällä hetkellä...

    Ihanaa ku aurinko vähän paistelee sadetihkun lomassa! Taitaa tulla kesä. :)

    VastaaPoista
  4. Heipä hei, Geranium! Löysin tontillesi... öh... jonkun toisen blogin kautta, ja tykkäsin teksteistäsi heti. Tänne jään lukijaksi ilomielin!

    Miten oletkin saanut tomaattisi tuohon kuosiin? Minulla jököttävät jääräpäisesti vielä sirkkalehtivaiheessa näyttämättä edes pientä vinkkiä muuhun suuntaan. Pöllöt. Kohta pitäisi ulos mennä!

    Pagodikärhösi on aivan sydäntäsärkevän kaunis. Pidän peukkuja sen hienolle alkuunlähdölle. Ja tuo jouluruusu. Wau.

    Ja tuo kasvi- / taimihuone. Ooh ja aah. Voin vain haaveilla jostakin vastaavasta. Hieno on.

    Iloista kevään odottelua sinulle ja pitkänhuiskeille taimillesi!

    VastaaPoista
  5. Olet kyllä niin oikeassa tuosta helppoudesta! Miksi sitä ei opi edellisen vuoden purkkipainajaisista (ehkä siksi, että kesällä muistaa vaan ne - harvat - onnistumiset)? :)
    Komeita ovat kaikki sinun alkusi!
    Nuo kärhöt kuulostavat kovasti kiinnostavalta. Iskin itse kruunukärhöä kasvulavalle ulos juuri tilanpuutteen takia, saas katsoa, tuleeko mitään...

    VastaaPoista
  6. Kuje, varmaan paprika viihtyy pienessäkin purkissa, mutta tarvitsee sitten useammin vettä ja ravinteita, jos multatilaa on niukasti. Liian isokaan purkki ei saa olla, sitten intoutuvat juuret kovaan kasvuun... tuurilla näistä purkkivalinnoista on vissiin aina selvitty, heh.

    Intopii, kiitos mukavasta viestistäsi! Nuo tomaatit ovat jotain kromosomihirviöitä, en ole tehnyt niille mitään erityistä verrattuna viime vuotisiin, jotka jurottivat maitotölkeissään happamina kuin viilin nielleet ;)

    Taimihuone jännittää mua kovasti, joka aamu on pitänyt käydä oikein läheltä katsomassa, että onko se vielä siellä. Se on kyllä ihan reilua muovia eli vielä en anna sille arvonimeä "kasvihuone". Se tulee sitten toivottavasti jossain elämän vaiheessa lasisena ja isompana nurmikkopihan puolelle.

    Mutta oikein söpö tuo huone on ja sopii tarkoitukseensa hyvin, joten en tosiaankaan lahjahevosen hampaita tässä arvostele, heh.

    Kävin kurkkaamassa blogiasi, se näyttää varsin kiinnostavalta, joten palaan lukusessioon rauhallisella ajalla. Ja linkitän blogisi omaani, jos sopii?

    PilviPulla, ei opi ihminen näköjään vähästä, purkkishow ei ilmeisesti jätä minkäänlaista muistijälkeä? :)

    Kruunukärhö kuulostaa ihanalta, täytyykin seurata niiden kasvua tarkasti!

    VastaaPoista
  7. Onneksi en näköjään ole ainoa, jonka ikkunoista ei kohta näe enää ulos...
    Mies on 2.viikon matkalla ja pelottaa kommentit, kun kodinhoitohuoneessa ei mahdu enää kääntymään!
    Miten en muistanut ruusupavusta, että se on niin nopea, varmaan on taas kattoon saakka, ennenkuin voin viedä ulos...
    Ja lunta vaan lisää pyryttää, voi kauhistus.

    VastaaPoista
  8. Eeviregina, hauska havainto, että myös ruusupavun nopeuden voi unohtaa! Pyörittelin juuri kädessä krassipussia, mutta joku aivon osa totesi, että ehtiihän nuo varmaan viikon päästäkin. Kun ei vaan millään olisi malttanut, vaikka näiden parhaillaan itävienkin kanssa tulee isoja probleemia.

    Täällä päin ei ole sadellut lunta, eilen tuli tosin räntää ja tänään oli hyytävän kylmä tuuli. Ei tuonne ulos voi vielä oikein mitään viedä, eikä sääennuste lupaa paljon parempaa lähipäiviksi. Voi kauhistus, todellakin.

    Viime vuonna muuten kiikutin potteja jälkikasvun huoneeseen, mutta kasteluun hän ei ryhtynyt. Sinnehän ne viittä vaille kuukahtivat! En sitä oikein pysty hallitsemaan kokonaisuutta, jos potteja on ympäri huushollia. Onkohan tässä mitään järkeä?

    Kerro sitten, mitä mies tuumasi kodinhoitoviidakosta :)

    VastaaPoista
  9. Itsekkin pyörittelin juuri krassipussia ja päätin vielä hiukan siirtää sen kylvöä. On se oikeasti jännä mikä siemenhulluus voi iskeä kylväessä.. kaikkea tekisi mieli ja vielä paljon. Hohhoijaa, eikä sitä viisastu vaikka ikää tulee lisää ja joka paikka notkuu pikkutaimia.

    Ihana taimihuone sinulla :) Siellä on kyllä varmasti kiva kasvattaa vaikka mitä mukavaa..

    VastaaPoista
  10. Heidi-Maaria, on se tosiaan mainiota, että yleensä kaikenlainen viisastuminen liitetään iän lisääntymiseen, mutta tässä lajissa taitaa mennä vaan hullumpaan suuntaan?!

    Just katsoin säätiedotuksen, eikä helpotusta valekevääseen ole luvassa vasta kuin ehkä sunnuntaina. Ja niin pitkällehän ei osaa ennustaa sammakkomieskään :) Niin että taimien kanssa pyöritään sisällä vielä pitkään ja taimihuone kököttää tuulen leikkikaluna.

    Liekö toiveikkaampaa ja sisukkaampaa ihmislajia kuin pohjoisen maanosan puutarhuri?

    VastaaPoista
  11. Mites muuten nuo ruusupavut, ovat siis kanssa samaa lajia krassin ja elämänlangan kanssa, jotka rehottavat miten sattuu, jos liian aikaisin kylvää? Itse hairahdin iskemään jo vähän krassia ja elämänlankaa multaan ja jälkimmäinen itää jo... :0

    Mutta siis pitääkö niille ruusupavun pavuille-mitkälie tehdä jotain ennen kuin laittaa multiin? Liottaa? On niin mahdottoman kovia ja isoja minun viime vuonna saamani kuivatetut....

    Tässä kylvöhommassa tulee kyllä minulle ainakin se ongelma myös myöhemmin vastaan, että ei ole sitten lopulta tarpeeksi paikkoja kaikille taimille penkeissä tai purkeissa. Huhuh, heti teki taas mieli istuttaa lisää! :)

    VastaaPoista
  12. PilviPulla, nyt mun täytyy sanoa, että en muista, liotinko ruusupavun siemeniä (kai ne on siemeniä? Vai papuja?) viime vuonna, kun niitä kylvin. Laitoin niitä nimittäin loppukesällä suoraan ruukkuun ja nehän kasvoivat ihan silmissä! Ei se tarina Jaakosta ja pavunvarresta ole ihan tuulesta temmattu.

    Mä lukaisen blogimuistiinpanoja ja katson, löytyykö tuota pussia vielä, alkoi kiinnostaa muukin tämä :)

    Palaan kohta...

    VastaaPoista
  13. Juu, en liottanut :) Ja näin se muisti pätkii, en kylvänyt siemeniä loppukesästä, vaan 11.6. Itivät hitaanlaisesti, mutta kuuden viikon päästä kylvöstä kasvit oli 1,5 metrisiä ja kukkivat. Eli kasvuun päästyään kasvaa kovalla vauhdilla... Ja jos kasvu sattuu tapahtumaan ikkunalaudalla, niin voi olla hankalat hetket niiden yhtennkietoutuvien varsien kanssa.

    Katsoin myös itämisaikoja näille yksivuotisille köynnöksille:
    Pensas-/köynnöskrassi 7-12 päivää
    Ipomoea (elämänlanka) 10-21 päivää
    Tuoksuherne 10-20 päivää

    Noh, melkoista vaihtelua tuossa on, ja sitten on vielä itämislämpötilan vaikutus, mutta muistelisin, että krassia ei tosiaan kauaa tarvitse odotella. Ei tykkää kylmästä, joten kovin aikaisen sitä ei voi ulos viedä. Parhaat (tanakat ja säänkestävät) taimet voisi tulla suoraan ulos istuttamalla, mutta kukinta tietty alkaa myöhemmin kuin esikasvatetuilla.

    Mutta ihan just voi krassitkin kylvää... Hitsi, kun joku osaisi oikeasti ennustaa säätä ;)

    VastaaPoista
  14. Kiitos vinkeistä, hillitsen vielä itseni niitten papusten kanssa tai pian saa kohta kivuta taivaisiin... Ihan jo ehdin myös tuon krassin kylmäarkuuden unohtaa. No, osa menee esikasvatukseen ja osa suoraan maahan niin on vähän aikaisempaa ja sitten myöhäisempää.

    VastaaPoista
  15. Ehkä hetki kannattaa vielä odottaa, jos malttaa... mutta toisaalta nythän ilmat alkavat ilmeisesti lämmetä, joten miksei voisikin jo laittaa siemenet multiin?

    Tänään kyllä taas ihmettelin pussien kyljissä ja muissa ohjeistuksissa annettuja itämisaikoja. Aitoelämänlanka on juuri itänyt, potit olivat puolihämärässä 18 asteessa, ja itäminen tapahtui tasan viidessä vuorokaudessa. Kymmenen päivän minimiä ehdotti pussin kylki, pah.

    Huomenna on kyllä taas kylvettävä jotain, kun orvokeista liikeni muutama neliösentti vapaata tilaa. Sehän olisi kamala virhe jättää käyttämättä, hah.

    VastaaPoista