12. heinäkuuta 2011

Kiitos, orvokit!

Tammikuusta heinäkuuhun on pitkä matka, varsinkin, jos on pieni kasvi, jonka pitää kasvaa ja kukkia tauotta koko tuo aika. Ei ihme, että matkan loppupäässä, helteiden rääkkäämänä, orvokit alkoivat näyttää varsin reissussa rähjääntyneiltä.


Jokapäiväisen kuivien kukkien nypinnän ansiosta he kyllä kukkivat vielä, mutta kasvustoon oli pesiytynyt joku harmaata pintaa aiheuttava tauti. Pidin pienen hiljaisen hetken ja sitten kippasin heidät ruukuistaan ulko-oven vierestä lehtikompostiin. 

Tilalle hain Plantagenin alennusmyynnistä vuorimännyn (Pinus mugo 'Mughus'), kuunliljan (Hosta fortunei 'Aureomarginata'), jouluruusun (Helleborus niger) sekä yhden hopealehden/ hopeavillakon (Senecio cineraria).


Vuorimänty sai sinkkisen kodin. Täytyy vaan olla tarkkana kastelun kanssa, kun astian pohjassa ei ole reikää eikä tuohon mahtunut kovin paksua lekasorakerrosta. Nyt juuri sataa reippaasti, täytynee kohta nostaa hänet sisään suojaan. Havukasvit ovat tarkemmin ajateltuna aivan ihania...!


Tuosta keskellä nököttävästä jouluruususta olen myös iloinen, se on eka jouluruusuni. (My first helleborus. Ihan kuin joku puutarha-aiheinen paperitarvikesetti.) Täytyy istuttaa se syksyllä maahan talvehtimaan. Kasvin sai puolella hintaa (12,50 eur), mistä innostuneena unohdin katsoa sen tarkemmat tiedot muista ruukuista, tuossa ei ollut kuin hinta. No, Helleborus niger se oli, se on vahvahko muistikuva. Jos niitä on vielä kaupassa jäljellä, niin tarkastan, sillä näiden yläpuolelle, ikkunan alle tarvitaan myös jotain.

Kuunliljaa ei kuvassa kunnolla näykään, se on vasemmanpuoleisen risiininlehden takana. Ja kynttilälyhdyssä asuu nyt hopealehti. Tähän asti sielläkin on kasvanut sarviorvokki (Viola cornuta).


Ikkunalaatikon orvokeissa ei ollut jauho-ongelmaa, mutta ne näyttivät noiden uusien arvokkaiden vihreiden rinnalla turhan riehakkailta.


Heitin heidätkin pois, jätin kolme pikkuruukullista kehittelemään siemeniä ensi vuoden kylvöksiin. Lisäksi orvokkeja on edelleen yrttipenkissä, katsotaan mitä niiden kanssa tehdään.

Tähän telineeseen ei ollut nyt kuin pari pelargoni 'Mårbackaa' ensiavuksi. He eivät voi tuossa kauaa asustella, sillä aurinko ei paista siihen tarpeeksi kukinnan ylläpitämiseen.


Orvokeiden seassa kevään ja alkukesän viettänyt Mikki Hiiri jatkaa edelleen ulkoruokinnassa. Nyt hän katselee maailman menoa jouluruusun lehtien katveesta.


Kyllä puutarhailu on sitten kivaa! Myös kaikenlainen lapsetus on tässä lajissa sallittua ;)

Violas have fulfilled their job and it was time to substitute them with some fresh plants. Bought a Helleborus (H. niger), Hosta (H. fortunei 'Aureomarginata'), Dwarf Mountain Pine (Pinus mugo 'Mughus') and Dusty Miller (Senecio cineraria) from a sale. Those seem very cool and calm after wild and bushy violas. I liked them very much, they bloomed very briskly from April till today. I'll sow their "offspring" seeds next year.

Mickey Mouse, a Very Special Person from children's Early Years, spends his summer in a bucket. He seems always to be in a good mood so it's lovely to see him peeking behind the Helleborus leaves. I'm not a garden gnome person but this amount of goofiness is a must...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti