16. huhtikuuta 2011

Pistokkaasta uutta tulilatvaa

Se mikään pelargoni ollut. Se lehti, joka köllötti pelargoniruukussa ja josta törötti valkoisia juuria. Päätelmä oli vain nopea, yksinkertainen, suora oletus, jonka äskettäin tajusin täysin vääräksi.


Sehän oli tulilatvan lehti! Se oli tipahtanut pelargonin vieressä lepäilemässä olleesta tulilatvasta. Todisteet olivat muka niin vahvat, etten havainnut ko. kasvien lehtien selvää eroa. Nooh, olen kierinyt tervassa ja höyhenissä, ja nyt voin alkaa ihmettelemään pistokkaan juurelta pukkaavaa uutta kasvua. 

Tulilatvaa voi pikagooglaustiedon perusteella "lisätä helposti pistokkaista", mutta ei oikein selvinnyt, että onko se pistokas esim. juuri kokonainen lehti tai lehden puolikas tai oksanpätkä. Mukavaahan tuotakin kasvia olisi lisätä ja yrittää saada sitä isona sitten kukkimaan.

Pian saadaan kevätkukkia, kun tammikuun lopulla kylvetyt orvokit avaavat nuppujaan.


Hui, kuinka jännittää. Kasvatan sarviorvokkeja ekaa kertaa, viime vuotisista ostokasveista kerätyistä siemenistä. Nupun väri näyttää siltä, että kukinnosta on tulossa emokasvin tavoin yksivärinen oranssi.

Viikonloppuna orvokit pääsevät ulkoilemaan. Päiväksi suojaisaan paikkaan ulos ja illan viiletessä takaisin sisään. Sitten on aika kasata muovikasvihuone, ja vapauttaa tilaa ikkunalaudalta lopuille kylvöksille. Nyt on pihapiipertäjillä mukavat vapaa-ajan kiireet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti